fbpx
Suomenajokoira

Suomenajokoira – osa arvokasta suomalaista kulttuurihistoriaa

Valaise ystäviäsikin koiratietoudella, tästä voit jakaa artikkelin eri kanaviin :) Kiitos!

Suomenajokoira

  • Ajavat ja jäljestävät koirat  (FCI 6)
  • Alkuperämaa: Suomi
  • Luonne: ihmisystävällinen, rauhallinen ja tarmokas, voimakas metsästysvietti
  • Rakenne: ihmisystävällinen, rauhallinen ja tarmokas.
  • Väri: merkityksetön käyttöpuolen kannalta, valkoiset merkit näkyvät hyvin paljaalla maalla ja tummat värit lumella.

Suomenajokoira on suomalainen koirarotu, jota käytetään pääasiassa jäniksen ja ketun metsästykseen. Maaseudulla yleinen suomenajokoira on yksi Suomen yleisimmistä koiraroduista, mutta väen muuttaessa taajamiin ja metsästysmahdollisuuksien kavetessa sen kanta on laskusuunnassa.

Historia

Alunperin maassamme ei ollut omaa kotimaista koirakantaa. Ajokoira-metsästystä harrastettiin 1800-luvulla maassamme varsin monenrotuisilla ajokoirilla ja varmasti myös näiden sekoituksilla.

Suomalaisten ajokoirien jalostaminen yhdeksi roduksi alkoi, kun Suomen Kennelklub perustettiin vuonna 1889. Tällöin syntyi halu kehittää Suomelle oma kotimaan olosuhteisiin sopiva ajokoirarotu. Rodun edustajien olisi pystyttävä juoksemaan mäkisessä maastossa, mihin venäläiset ajokoirat olivat liian raskaita, ja selviytymään paksussa lumessa, johon ruotsalaiset, englantilaiset ja saksalaiset koirat oli havaittu sopimattomiksi. Tarkoituksena oli yhdistää maassa jo olevien koirien parhaita ominaisuuksia samaan rotuun.

Vuonna 1891 pidetyssä koiranäyttelyssä etsittiin ensimmäistä kertaa oikeanlaisia koiria, joita löytyikin kolme yksilöä; seuraavana vuonna löytyi kahdeksan koiraa lisää. Näiden perusteella määriteltiin vuonna 1893 rodun tunnusmerkit. Soveltuvia koiria oli hankala löytää koirakannasta, mutta jalostustyö saatiin kuitenkin alulle. Rotuun otetuille koirille oli vaatimuksena kaunis ulkomuoto ja palkinto ajokokeesta.

Alkuperäisenä tavoitteena oli saada aikaan punaruskea rotu, mutta selän mustasta väristä ei onnistuttu pääsemään eroon eikä myöskään kauniin karvapeitteen valkoisista merkeistä. Lopulta vuonna 1932 vahvistettiin uudet rotumääritykset, jotka kuvasivat suomenajokoiraa melko hyvin. Rotu ei ollut vielä yhtenäinen ja siihen pääsi edelleen uutta verta risteytyskoirien kautta.

Vaikka rodun ulkomuotoa pyrittiin jalostuksella muuttamaan ja yhtenäistämään, käyttöominaisuuksia ei unohdettu missään vaiheessa.

Ajokoiran uudet rotumerkit vahvistettiin vuonna 1932. Suomen Kennelklubin rinnalle perustettiin vuonna 1935 Suomen Kennelliitto. Tämä toimenpide toi maaseudun entistä enemmän mukaan ajokoiratyöhön. Ensimmäiset ajokokeet järjestettiin jo vuonna 1893.

Luonne ja käyttötarkoitus

Rotu on ihmisystävällinen, rauhallinen ja tarmokas. Vihaisuutta pidetään virheenä, ja sitä ei juuri esiinny. Rodulla on hyvin voimakas metsästysvietti, ja koira saattaa lähteä omin päin metsälle. Suomenajokoira on myös ystävällinen lapsille. Suomenajokoirat ovat varsin helppoja kouluttaa, sillä ne ovat persoja ruualle.

Suomenajokoiraa käytetään jäniksen ja ketun ajometsästykseen. Koira etsii riistan jäljen ja seuraa sitä kunnes löytää riistaeläimen, joka on yleensä lepäämässä päivällä tapahtuvan metsästyksen aikana. Se ajaa saaliin liikkeelle ja ajaa sitä haukkuen, kunnes metsästäjä ampuu saaliin tai kutsuu koiran pois.

Terveys

Suomenajokoira on metsästyskoirana terve rotu, sillä erilaiset sairaudet ilmenevät tehokkaasti metsästyskäytössä ja sairaat koirat voidaan poistaa jalostuksesta. Rodussa esiintyy purentavikoja, piilokiveksisyyttä, napatyrää, kitalakihalkioita, luomivikoja (sisään- ja ulospäinkääntymistä), nivelvikoja, lonkkanivelen ja kyynärnivelen kasvuhäiriöitä, polvinivelen vikoja, hännän nikamavikaa eli häntämutkaa, perinnöllisiä ihosairauksia, sydänvikoja ja pikkuaivoataksiaa eli pikkuaivojen vajaakehityksestä johtuvaa koordinaation häiriö. Noin 10% suomenajokoirista kantaa tätä peittyvää geenivirhettä SEL1L-geenissään.

Ajokokeet

Ajokokeilla pyritään saamaan selville suomenajokoiran luontaiset taipumukset ja ominaisuudet. Näin saadaan arvokasta aineistoa käyttöominaisuuksien jalostusta varten. Kokeet on suunniteltu niin, että ne muistuttaisivat mahdollisimman paljon käytännön metsästystä. Ajokokeet voivat olla joko yksi- tai kaksipäiväisiä ja niissä kilpaillaan yhdessä luokassa.

Ajokokeet eivät mittaa pelkästään koiran ominaisuuksia ja taitoa, vaan antavat myös ohjaajalleen arvokasta informaatiota siitä, kuinka hyvän ajokoiran tulisi työskennellä jänistä ajaessaan. Ohjaaja oppii myös kiinnittämään huomiota enemmän koiran työskentelyyn metsällä. Ja saattavatpa kokeet viedä mennessään; harrastaminen on kivaa, ja menestyminen kokeissa tuovat koiralle arvostusta muiden harrastajien ja metsästäjien silmissä.

 

Lähde & lisätiedot:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenajokoira

http://www.ajokoirajarjesto.fi/

Onko suunnitelmissasi uusi pentu? Lue täältä eläintenkouluttaja Sini Ruohosen vinkit pennun valintaan ja kasvatukseen.

 

Valaise ystäviäsikin koiratietoudella, tästä voit jakaa artikkelin eri kanaviin :) Kiitos!

Jätä kommentti