Koira on monen alan ammattilainen

Jaa tämä

Koira on perheenjäsenen, harrastuskaverin ja sohvanvaltaajan lisäksi monelle myös työtoveri. Koiria käytetään viranomaispalveluksessa ja monissa muissa työtehtävissä, joissa usein on vain mielikuvitus rajana. Osa koirista kykenee jopa tulkitsemaan ihmisen terveydentilaa ja hyvinvointia.

Valtaosa koirien työtehtävistä perustuu koiran tarkkaan hajuaistiin, koiran ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen sekä koirien helppoon koulutettavuuteen. Monet koirarodut ovat luonnostaan palvelualttiita sekä halukkaita yhteistyöhön ihmisten kanssa ja siksi niitä käytetäänkin esimerkiksi näkö- ja liikuntavammaisten avustajatyössä opas- ja avustajakoirina tai erilaisissa eläinavusteisen toimintaterapian muodoissa.

4,5-vuotias pyreneittenkoira Eemeli on hoitanut tunnollisesti kirjastokoiran virkaa Hämeenlinnan Jukolan kirjastossa jo yli kolmen vuoden ajan. Valkoinen jättiläinen makoilee rauhallisesti matollaan ja rohkaisee jo pelkällä olemuksellaan erilaisista lukuvaikeuksista tai jännittämisestä kärsiviä lukijoita. Eemeli vierailee säännöllisesti myös kouluissa.

– Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, joka ei arvostele eikä huomauta hitaudesta tai virheistä. Sille kelpaa kaikenlainen kirjallisuus sarjakuvista sanomalehtiin, naurahtaa Eemelin omistaja Marika Leivonen.

Tutkimusten mukaan koiran läsnäolo lisää mielihyvähormonin eritystä ja koiran rapsuttelu lukemisen ohessa saa hermostuneenkin lukijan rentoutumaan. 15 minuutin mittaiset lukuhetket järjestetään rauhallisessa tilassa, jossa on koiran ja lukijan lisäksi läsnä vain koiran ohjaaja, joka ei kuitenkaan puutu itse lukuhetkeen.

– Lukukoiran rodulla ei ole väliä. Tärkeintä on, että koira on ihmisrakas, rauhallinen ja sen käytökseen voidaan luottaa erilaisissa tilanteissa. Lukukoira ei hätkähdä esimerkiksi pyörätuolia, vieraita ihmisiä ja muita koiria tai pienten lasten joskus arvaamattomia reaktioita.

Lukukoira-ajatus on syntynyt alun perin Yhdysvalloissa ja Suomessa vapaaehtoisia lukukoiria on käytetty kirjastoissa jo vuosien ajan. Suosion kasvun myötä Kennelliitto päätti luoda toiminnalle yhtenäiset raamit ja ensimmäiset viralliset lukukoirakoulutukset järjestetään vuoden 2017 aikana eri puolella Suomea. Jatkossa Kennelliiton koulutetut lukukoirat tunnistaa keltaisesta huivista, jossa näkyy virallinen lukukoiratunnus.

Lukukoiralle tyypillisiä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä vaaditaan myös Kennelliiton virallisilta Kaverikoirilta, jotka vierailevat ohjaajiensa kanssa esimerkiksi lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten luona erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa tai tapahtumissa. Kaverikoiratoiminnan tavoitteena on ilahduttaa ja piristää ihmisiä sekä tuottaa positiivisia koirakokemuksia heille, joilla ei omaa koiraa ole.

Koiran hajuaisti on lahjomaton

 Hajuaisti on kiistämättä yksi koirien tärkeimmistä työvälineistä. Koirilla on noin 220 miljoonaa hajusolua (ihmisellä vain noin 5 miljoonaa), joiden ansiosta ne kykenevät erottelemaan lukemattoman määrän hajuja ja tunnistamaan äärimmäisen heikkojakin hajuärsykkeitä. Hajuerottelumenetelmän avulla koira voidaan opettaa tunnistamaan tietty haju muiden hajujen joukosta. Menetelmää hyödynnetään laajalti viranomaispuolella huume- ja tullikoirien koulutuksessa, henkilöetsinnässä sekä yksityispuolella muun muassa homekoirien koulutuksessa.

Koulutuksen saaneita homekoiria käytetään paikallistamaan hometta talojen rakenteista tai sisäilmasta, ja yhä useampi talonomistaja luottaakin homekoirakoiden apuun ostopäätöstä tehdessään tai tilanteissa, joissa on syytä epäillä home- ja sisäilmaongelmia.

– Koulutettu homekoira on nopea, rehellinen ja lahjomaton: sen havaintoihin rakennuksen kunnosta ei vaikuta kiinteistövälittäjien, omistajien tai teknisten asiantuntijoiden mielipiteet, kertoo homekoiraohjaaja Tomi Vahekoski, joka on tehnyt homekoirayrittäjän töitä yhdessä saksanpaimenkoiransa Myrskyn kanssa jo viiden vuoden ajan.

– Normaali työviikko sisältää noin 4-8 kohdetta. Joka toinen päivä on Myrskyn lepopäivä, jolloin teen itse raportointia tehdyistä kohteista. Myrsky on ihmisrakas, rauhallinen ja tasapainoinen koira. Rotunsa edustajaksi Myrsky on suhteellisen pieni ja ketterä, joten sen on helppo päästä vaikeisiinkin paikkoihin etsintäkohteissa, Vahekoski kehuu työtoveriaan.

– Monet rodut ovat koulutettavissa erikoisetsintäkoiriksi, mutta tietyt rodut on toki helpompi kouluttaa. Tulee muistaa, että rotujen sisällä koirat ovat aina yksilöitä ja kaikista yksilöistä ei ole tähän työhön. Oleellista on, että koira on koulutettu työskentelemään erilaisilla alustoilla ja vaihtelevissa työympäristöissä. Homekoiran tulee olla sosiaalinen ja sietää yllättäviäkin tilanteita, tutkittavissa kohteissa on usein paikalla vieraita ihmisiä tai esimerkiksi pikkulapsia.

Vahekoski on kouluttautunut homekoiraohjaajaksi Kannuksen maaseutuoppilaitoksessa. 1,5–vuotta kestävän koulutuksen lisäksi homekoirakon on suotavaa läpäistä tasotarkastuskoe, joka on luotu yhteistyössä rakennusterveysasiantuntijoiden, terveystarkastajien ja rakennusalan ammattilaisten kanssa. Vahekoski painottaa myös koiraohjaajan omaa tietämystä homevaurioiden muodostumisesta ja rakennustekniikasta osana onnistunutta tutkimustulosta. Usein homekoiraohjaajalla onkin taustallaan esimerkiksi rakennustekniikan koulutusta ja työkokemusta.

Viranomaistehtävät ovat vaativia ja vastuullisia

Koirien historia yhteiskunnallisesti merkittävissä työtehtävissä ulottuu pitkälle. Ensimmäiset poliisikoirat aloittivat työnsä jo 1900-luvun alkuvuosina ja virallisesti poliisikoirien sekä poliisikoiraohjaajien koulutus Suomessa alkoi vuonna 1919. Tullin palveluksessa koiria on ollut 1960-luvulta saakka ja nykypäivänä tullikoirat erikoistuvat huumausaineiden lisäksi myös savukkeiden, käteisen rahan sekä aseiden ja räjähteiden etsintään. Erikoiskoulutettuja virkakoiria työskentelee myös Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa.

Koirien tarkkaa hajuaistia hyödynnetään myös erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Kadonneiden henkilöiden etsinnöissä viranomaisia avustavat lukuisat pelastuskoirat ohjaajineen, jotka toimivat Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) alaisuudessa olevissa hälytysryhmissä. Vapaaehtoistyötä tekevät myös etsijäkoirat, jotka ovat koulutettu Etsijäkoiraliiton koulutusjärjestelmän mukaisesti etsimään kadonneita lajitovereitaan ja muita eläimiä, kuten kissoja, hevosia tai jopa kilpikonnia.

 Tulevaisuudessa koiria käytetään yhä etenevässä määrin myös terveydenhoidon tarkoituksiin. Ulkomaiset tutkimustulokset osoittavat, että koiria voidaan kouluttaa erottamaan positiiviset potilasnäytteet negatiivisista hajuerottelutaitoa hyödyntäen ja monissa maissa koiria käytetään jo esimerkiksi erilaisten syöpien tunnistamisessa. Vain ihmisen oma kapasiteetti ja teknologian kehitys tuntuu olevan rajana sille, millaisiin ammattitehtäviin koirat voivat tulevaisuudessa vielä yltää.

Tiesitkö myös nämä koirien ammatit?

Epilepsiakoira on koulutettu haistamaan ja ilmoittamaan alkavasta epilepsiakohtauksesta.

Hypokoira on diabeetikon “omahoitaja”, joka haistaa tämän verensokerivaihtelut ja ilmaisee matalat tai korkeat verensokerit omistajalleen.

Kuulokoira toimii kuuron tai huonokuuloisen apuna. Koira ilmaisee omistajalleen sille opetetut äänet, kuten esimerkiksi ovikellon, puhelimen tai palovaroittimen äänen.

Laviinikoira etsii lumivyöryn alle jääneitä ihmisiä.

Ruumiskoira on poliisin käytössä oleva koira, joka on koulutettu etsimään ruumiita. Pääasiassa koiria käytetään hukkuneiden etsintään ja tutkinnan apuna rikospaikoilla.

Sienikoira on koulutettu etsimään maastosta sieniä.

Verijälkikoira on koulutettu seuraamaan eläimen verijälkeä. Koiraa käytetään esimerkiksi silloin, kun liikenteessä on tapahtunut hirvikolari ja vahingoittunut eläin on paennut metsään.

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään lähettääksesi kommentin.