Karjalankarhukoira

Jaa tämä
  • Roturyhmä: Pystykorvat ja alkukantaiset koirat (FCI 5)
  • Alkuperämaa: Suomi
  • Luonne:  valpasluotoinen, tasapainoinen, peräänantamaton, rohkea
  • Rakenne: keskikokoinen, säkäkorkeus uroksilla 57 cm ja nartuilla 52 cm
  • Väri: musta, joka voi olla himmeä tai vivahtaa hieman ruskeaan
    • Merkit: useimmiten valkoiset, jyrkkäreunaiset merkit päässä, kaulassa, rinnassa, vatsassa ja raajoissa
  • Turkki: peitinkarva karkea ja suora, pohjavilla pehmeä ja tiivis

Karjalankarhukoira on rohkea metsästyskoira.

Historia

Karjalankarhukoira on mitä ilmeisemmin polveutunut syrjäänien koirasta. Nykyisen rodun kantakoirat ovat Laatokasta, Aunukselta ja Vinasta.

Karjalainen pystykorva saapui Uralilta länteen vaelluksien mukana noin 900 jKr. Vuoden 1100 jälkeen koira levisi Laatokan ympäristöön, pääasiallisesti Aunukseen. Sitä on ollut aikanaan myös Karjalan-Kannaksella, Vienan-Karjalassa ja Kemijärvellä. Koira oli karhun, ilveksen, hirven, villipeuran, jäniksen, metsälinnun ja vesilinnun pyyntiin käytetty koira.

Kuva: Vesa Seppänen

Karjalaisen pystykorvan jalostus aloitettiin vuonna 1936 ja tavoitteena oli vankka, suurriistaa haukkuva koira. Talvisodan aikana koirakanta tuhoutui miltei kokonaan, mutta jatkosodan aikana koiria saatiin lisää valloitetuilta alueilta. Karjalasta niitä tuotiin 60 koiraa, joista 43 käytettiin rodunmuodostukseen.

Luonne ja käyttötarkoitus

Karjalankarhukoira on rohkea, itsevarma ja peräänantamaton koira. Se tunnetaan sitkeänä, sisukkaana, valppaana, älykkäänä ja oppivana koirana. Karjalankarhukoira on omimmillaan metsässä ja rakastaa metsästämistä.

Karjalankarhukoira saattaa käyttäytyä aggressiivisesti toisia koiria kohtaan, mutta ihmisiin sen on suhtauduttava aina ystävällisesti. Se voi kuitenkin olla aluksi hieman varautunut. Karjalankarhukoira on muuttunut vuosien saatossa avoimemmaksi ja sosiaalisemmaksi koiraksi. Karjalankarhukoira tarvitsee määrätietoisen kasvatuksen ja selkeän osoituksen siitä, kuka on lauman johtaja. Perheelleen karjalankarhukoira on uskollinen ja valmiina suojelemaan sitä.

Kuva: Satu Röyttä

Karjalankarhukoira soveltuu metsästyksen ohella perhekoiraksi ja tulee hyvin toimeen myös lasten kanssa. Se ei kuitenkaan sovellu pelkäksi sohvakoiraksi, vaan on ensisijaisesti metsästyskoira. Karjalankarhukoira viihtyy pihalla ja pärjää ulkona kovillakin pakkasilla. Sillä on suuri metsästysvietti, joten karjalankarhukoiralla voi olla taipumusta karkaamaan, varsinkin sen ollessa turhautunut metsästysajan ulkopuolella.

Pääasiassa rotu on jalostettu suurriistan metsästykseen. Karjalankarhukoira on riistaa haukkuva ja sitä pysäyttävä koira. Karjalankarhukoira voi kilpailla muun muassa hirvenhaukku-, karhu-, jäljestämis-, linnunhaukku­- ja tottelevaisuuskokeissa.

Terveys

Karjalankarhukoira on suhteellisen terve rotu. Se kuuluu PEVISA-ohjelmaan lonkkien ja silmien osalta. Rodussa esiintyy silmä- ja lonkkasairauksien lisäksi myös jonkin verran epilepsiaa, sydänvikaa ja autoimmuunisairauksia. Karjalankarhukoira on pitkäikäinen, noin 13 vuotta.

 

Pääkuva: Heidi Lahtinen

Lähteet & lisätiedot:

  • http://www.spj.fi/karjalankarhukoira/
  • http://www.kennelliitto.fi/koirat/kotimaiset-rodut/karjalankarhukoira
  • Kennelliiton jalostustietokanta

Jätä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään lähettääksesi kommentin.